Tehtävä nro 4 ja edellisen opiskelupäivän pohdintaa

 Yksi opiskelupäivä taas takana

Viime viikolla oli opiskelupäivä ja samalla oman hissipuheen esitys. Kiva ja antoisa päivä mutta aamupäivän hissipuheiden esittely olisi voinut tapahtua esimerkiksi pienryhmissä. Niin monella oli samankaltaisia ajatuksia ja kyseessä on vain 4 opintopisteen tehtävä. Nyt aikaa kului aika paljon ja lopussa tuntui, että asiat alkoivat toistaa itseään. Muuten päivän anti oli hyvä ja iltapäivän puhujat erinomaisia. 

Olin aloittanut seuraavan tehtävän koostamisen jo ennen opiskelupäivää mutta sain opiskelupäivästä taas uusia näkökulmia tehtäväänkin ja hyvä, että palautuspäivää siirrettiin niin ehdin ihan ajatuksella pohtimaan aiheita ja löytämään myös muutaman mielenkiintoisen, uuden lähteen taustamateriaaliksi.

Tehtävä 4

a)   Johdanto tehtävään 4a

Ilmastonmuutos on ongelma sekä ympäristönäkökulmasta mutta myös merkittävä kansanterveydellinen haaste. Sen terveysvaikutukset voivat olla suoria, kuten helleaallot tai ilmanlaadun heikentyminen, tai epäsuoria, kuten tartuntatautien lisääntyminen, allergioiden ja siten myös astman lisääntyminen väestössä ja mahdolliset lisääntyvät mielenterveyden haasteet.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysvaikutukset eivät jakaudu väestössä tasaisesti, vaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten ikääntyneet, lapset, pitkäaikaissairaat ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat altistuvat ilmastonmuutoksen terveyshaitoille muita enemmän. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tehtävä on tunnistaa ja reagoida näihin riskeihin sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa.

 

Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat terveysvaikutukset Suomessa

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat terveysvaikutukset liittyvät sään ääri-ilmiöihin, kuten kuumuuteen, myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin. Suomessa erityisesti helleaallot ovat merkittävä riski, sillä ne voivat lisätä kuolleisuutta, pahentaa sydän- ja hengityssairauksia sekä aiheuttaa lämpöuupumusta ja lämpöhalvauksia erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Tulvat ja myrskyt puolestaan voivat aiheuttaa tapaturmia, fyysisiä vammoja sekä vaurioittaa infrastruktuuria, mikä vaikuttaa terveydenhuollon saavutettavuuteen.

Epäsuorat terveysvaikutukset syntyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ympäristön ja yhteiskunnan eri osiin. Esimerkiksi sisä- ja ulkoilman laadun heikkeneminen, siitepölykausien pidentyminen ja homealtistukset voivat lisätä hengitystieoireita ja allergioita. Lisäksi vesivälitteisten ja eläinperäisten tartuntatautien riskit kasvavat, esimerkiksi leptospiroosin tai puutiaisten levittämien tautien, kuten borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen, levinneisyysalueet voivat laajentua.

Mielenterveyteen kohdistuvat vaikutukset ovat toinen keskeinen epäsuora vaikutus. Ilmastoahdistus, kokemus tulevaisuuden epävarmuudesta tai ilmastoon liittyvät poikkeustilanteet, kuten tulvat tai pitkät sähkökatkot, voivat lisätä psyykkistä kuormitusta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat myös heikentää ravinnontuotantoa ja lisätä elintarvikkeiden hintavaihteluita, mikä voi epäsuorasti vaikuttaa ravitsemukseen ja terveyteen erityisesti pienituloisten keskuudessa.

 

Alueellinen erittely: Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset Suomessa

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset eivät jakaudu tasaisesti koko Suomessa. Etelä-Suomessa väestötiheys on suurempi, mikä voi lisätä altistumista ilman epäpuhtauksille, helleaalloille ja siitepölyille. Pidemmät ja voimakkaammat siitepölykaudet – erityisesti koivun ja heinien – voivat lisätä allergiaoireita ja astman pahenemisvaiheita. Lisäksi kaupunkialueilla esiintyvä kaupunkilämpösaarekeilmiö voi pahentaa kuumuuden terveysvaikutuksia erityisesti haavoittuvilla väestöryhmillä.

Itä- ja Kaakkois-Suomessa puutiaisten eli punkkien esiintyminen on lisääntynyt, ja alueella esiintyy nykyisin yhä enemmän borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Ilmastonmuutos laajentaa puutiaisten elinalueita myös pohjoisemmaksi, mikä lisää vektorivälitteisten tautien riskiä koko maassa.

Pohjois-Suomessa ilmasto lämpenee keskimääräistä enemmän, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi talviliikunnan mahdollisuuksiin ja siten väestön liikkumiseen ja yleiskuntoon. Sään ääri-ilmiöiden, kuten runsaslumisten talvien ja sään nopeiden vaihteluiden, myötä liukastumisten ja kaatumisten riski kasvaa, erityisesti ikääntyneillä. Lisäksi syrjäseudulla terveydenhuollon saavutettavuus voi heikentyä sään ääri-ilmiöiden, kuten lumimyrskyjen, vuoksi.

Maaseutualueilla ja vesistöjen läheisyydessä tulvien terveysriskit, kuten vesivälitteiset infektiot ja homekasvustojen syntyminen rakennuksissa, voivat kasvaa erityisesti keväisin tulvahuippujen aikaan. Alueellisten eroavaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää, jotta sopeutumistoimet ja terveydenhuollon resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti eri alueiden tarpeiden mukaan.

Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat terveysvaikutukset ovat laajoja. Sote-palvelujärjestelmä on ollut kaaoksessa sekä hyvinvointialueuudistuksen, korona-pandemian että talouden taantuman vuoksi. Tässä hetkessä sote-palvelujärjestelmä ei tunnu olevan tilanteessa, jossa oltaisiin valmiita nostamaan kissaa pöydälle ja aloittaa julkista keskustelua ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja miten hyvinvointialueilla aloitetaan varautuminen tai ennaltaehkäisy. Itse työskentelen kolmannella sektorilla ja olen huomannut, että potilasjärjestöt ovat tässä asiassa edellä ja haluavat toimia oman kohderyhmänsä edunvalvojina myös ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten osalta.

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset tuntuvat olevan samankaltainen ns. ilkeä ongelma (wicked problem) kuin vaikka sosioekonomiset terveyserot. Ilkeät ongelmat (engl. wicked problems) tarkoittavat monimutkaisia, vaikeasti määriteltäviä ja ratkottavia ilmiöitä, joihin ei ole yksiselitteisiä tai pysyviä ratkaisuja. Ne liittyvät usein laajoihin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Näiden ongelmien ratkaisussa tarvitaan monialaista yhteistyötä, jatkuvaa sopeutumista ja osallistavaa lähestymistapaa, koska ne muuttuvat ajan myötä ja niihin liittyy erilaisia näkemyksiä ja arvoja. Tuntuu, että kaikki tiedostavat, että ilmastonmuutoksesta puhuttaessa kyseessä on terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin laajasti vaikuttava haaste, jota pitäisi yrittää ratkaista monella eri tasolla ja jokaisen tulisi kantaa oma kortensa kekoon. Silti muut, kiireisemmät asiat, arjen tulipalot, menevät aina edelle. Sote-palvelujärjestelmän talouspolitiikkakaan ei tunnu ymmärtävän, että myös sote-toimijoiden resursseja kannattaa laittaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten laaja-alaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen. Nimittäin vaikutuksia on jo nähtävissä ja niitä tulee lisää. Parempi varautuminen ja sopeutuminen nyt on helpompaa ja halvempaa kuin reagointi asiaan sitten kun vaikutukset näkyvät voimakkaasti jo arjessa.

Olen onnekkaassa tilanteessa, kun työskentelen työpaikassa, jossa aiheeseen perehtymiseen on saanut käyttää työaikaa ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset erityisesti järjestön kohderyhmä huomioiden koetaan erityisen tärkeäksi. Allergia-, iho- ja astmaliitossa pyritään vaikuttamaan sekä paikallisesti että kansallisesti ja esimerkiksi liittomme ajama Kansallinen luontoterveysohjelma liittyy vahvasti myös huoleen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja allergisten sairauksien lisääntymiseen. Yritämme omalta osaltamme tarjota ratkaisuja ilkeään ongelmaan. Itse näen tärkeäksi, että hyte-, sote- ja kolmannen sektorin toimijat tekevät laajemmin yhteistyötä, pyritään jokainen lisäämään tietoisuutta ylipäätään ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista mutta ei kuitenkaan lietsota toivottomuutta vaan pyritään olemaan ratkaisukeskeisiä. Hyvinvointialueiden tulisi ottaa entistä aktiivisempi ote ja luoda tiekarttoja ja tavoitteita omalle toiminnalleen sekä pyrkiä määrätietoisemmin suunnittelemaan myös tulevaisuutta ilmastonmuutos huomioiden.

Lähteet:

Jantunen (2025). Ilmastonmuutos ja siitepölykausi. Allergia, iho & astma-lehti. 1/2025.

Curtis, Sarah et al. (2017) Impact of Extreme Weather Events and Climate Change for Health and Social Care Systems. Environmental health 16.S1 (2017): 128–32.

Ebi et al. (2021). Extreme Weather and Climate Change: Population Health and Health System Implications. Annual Review of Public Health. Vol. 42:293-315

Helsingin kaupunki (2024). Ilmastonmuutos tuo helleaaltoja – lämpösaarekeilmiö lisää hellealtistusta kaupungissa. Saatavilla: https://ilmasto.hel.fi/sopeutuminen/ilmastonmuutos-tuo-helleaaltoja-lamposaarekeilmio-lisaa-hellealtistusta-kaupungissa/

Ilmasto-opas. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu

Ilmatieteenlaitos. 2023. Näin ilmastonmuutos näkyy Suomessa. Saatavilla: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/5KaRzesbqBjKp1MocorJIy

Sainsbury P, Charlesworth K, Madden L, Capon A, Stewart G, Pencheon D. Climate change is a health issue: what can doctors do? Intern Med J. 2019 Aug;49(8):1044-1048. doi: 10.1111/imj.14380. PMID: 31387149.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2024). Ilmastonmuutos. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ilmastonmuutos

Vapalahti, Ruuhela, Henttonen. 2012. Uudet infektiotaudit Suomessa - ilmastonmuutosko syynä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(13):1381-7

Watts, N. et al. (2021). The 2021 report of the Lancet Countdown on health and climate change: code red for a healthy future. The Lancet, 398(10311), pp. 1619–1662.

 

b)  Johdanto tehtävään 4 b

Ilmastonmuutos on merkittävä globaali terveysuhka, jonka vaikutukset ulottuvat yhä selvemmin myös Suomeen. Tietyt väestöryhmät, kuten ikääntyneet, lapset, pitkäaikaissairaat ja hengityssairaat, ovat erityisen haavoittuvia näille vaikutuksille. Näiden riskiryhmien suojeleminen edellyttää kohdennettuja ennaltaehkäiseviä toimia, parempaa varautumista terveydenhuollossa sekä tietoisuuden lisäämistä niin ammattilaisten kuin koko väestön keskuudessa. Tässä potilasjärjestöillä on tärkeä rooli. Potilasjärjestöt toimivat laajasti erilaisissa verkostoissa, tekevät kokemustietoon perustuvia kyselyitä ja kannanottoja, toimivat oman kohderyhmän edunvalvojina ja tuottavat laajasti erilaista tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia sekä suurelle väestölle että myös omalle kohderyhmälle sekä ammattilaisille.

 

Ikääntyneiden ilmastonmuutokseen liittyvien terveysvaikutusten ennaltaehkäisy ja hoito

Ikääntyneiden suojeleminen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksilta edellyttää usean eri tason toimenpiteitä niin yksilö-, yhteisö- kuin rakenteellisella tasolla. Ennaltaehkäisyssä keskeistä on riittävä varautuminen lämpöaaltoihin, jotka lisäävät ikääntyneiden kuolleisuusriskiä sydän- ja verisuoniperäisten sekä hengityssairauksien osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeitä ja saavutettavia hälytys- ja ohjeistusjärjestelmiä hellevaroituksille, asuinolojen parantamista (esim. viilennysratkaisut hoivakodeissa ja kodeissa), sekä henkilökunnan koulutusta lämpöriskien tunnistamiseen.

Ikääntyneiden hoitoon liittyvä varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin edellyttää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden ja jatkuvuuden turvaamista poikkeusoloissa, kuten myrskyjen tai pitkittyneiden hellejaksojen aikana. Monisairaiden ikääntyneiden hoidossa tulisi hyödyntää kokonaisvaltaista hyvinvointi- ja terveyssuunnittelua, joka huomioi ympäristötekijöiden aiheuttamat riskit, esimerkiksi lääkehoitojen ja neste- ja suolatasapainon yhteisvaikutukset kuumalla säällä.

Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää ikääntyneiden hoivapalvelujen ilmastokestävyyttä. Tähän sisältyy muun muassa rakennusten energiatehokkuuden ja sisäilman hallinnan parantaminen, mutta myös henkilöstön osaamisen lisääminen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. Lisäksi kansallisen ja paikallisen varautumisen suunnittelussa tulee huomioida ikääntyneiden erityistarpeet.

Monet ikääntyneet elävät yksin, ja sosiaalinen eristäytyminen voi lisätä riskiä jäädä ilman apua sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten kotona asuvien ikääntyneiden tavoittaminen järjestetään, erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Tässä esimerkiksi edustamani kolmas sektori tekee tärkeää työtä sekä lisäämällä tietoisuutta, järjestämällä valtakunnallista ja paikallista toimintaa ja tarjoamalla vertaistukea.

Lasten ilmastonmuutokseen liittyvien terveysvaikutusten ennaltaehkäisy ja hoito

Lapset muodostavat yhden haavoittuvimmista väestöryhmistä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille. Ennaltaehkäisyssä keskeistä on altistumisen vähentäminen huonolle ilmanlaadulle ja sään ääri-ilmiöille. Esimerkiksi koulu- ja päivähoitoympäristöjen sisäilman laatuun, ilmanvaihtoon ja viilennykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta vältetään altistuminen kuumuudelle ja ilmansaasteille.

Myös lasten terveydenhuollossa, erityisesti neuvola- ja kouluterveydenhuollossa, tulisi kehittää varhaista tunnistamista erityisesti ilmastoherkkien sairauksien, kuten astman, osalta. Säännöllinen terveydentilan seuranta ja vanhempien ohjaus helteen terveysvaikutusten ja allergiakausien aikana voivat vähentää sairauspoissaoloja ja akuuttihoidon tarvetta. Allergia-, iho- ja astmaliitto voi tarjota valtakunnallisesti informaatiota, materiaaleja ja koulutusta sekä terveydenhuollon ammattilaisille mutta myös lasten ja nuorten vanhemmille ilmastomuutoksen terveysvaikutuksista ja erityisesti allergioiden ja astman yhteydestä ja niiden tunnistamisen ja hyvän hoidon merkityksestä.

Tulevaisuudessa tulisi panostaa siihen, että ilmastonmuutos huomioidaan osana neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimintaa. Erityisesti kouluterveydenhuolto on tärkeässä roolissa lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tukemisessa yhdessä muun kouluhenkilökunnan ja oppilashuollon kanssa. On tärkeää tunnistaa lasten ja nuorten kokema ilmastoahdistus ja turvattomuus ja tehdä aktiivisesti toimia näiden kokemusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Myös lasten oikeus turvalliseen elinympäristöön ja riittävään suojaan ääriolosuhteilta tulisi turvata osana kuntien ilmastovarautumista. Lapset ovat riippuvaisia aikuisten toimista ja siksi aikuisten osaaminen, valmiudet ja resurssit ovat ratkaisevassa asemassa. Kuten muidenkin erityisryhmien kohdalla, yhteistyötä tarvitaan eri toimijoiden kanssa.

 

Pitkäaikaissairaiden ilmastonmuutokseen liittyvien terveysvaikutusten ennaltaehkäisy ja hoito

Pitkäaikaissairaat tarvitsevat säännöllistä hoitoa ja lääkehuoltoa, ja ovat näin erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen epäsuorille vaikutuksille, kuten terveydenhuollon kuormittumiselle ja häiriöille infrastruktuurissa. Ennaltaehkäisyssä painottuvat yksilöllisesti räätälöidyt hoitosuunnitelmat, jotka huomioivat ympäristötekijät, kuten kuumuuden tai ilmansaasteet, osana sairauksien hoitoa ja pahenemisvaiheiden ehkäisyä. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää, että jokaisella pitkäaikaissairaalle olisi tehty henkilökohtainen terveys- ja hoitosuunnitelma, jossa olisi huomioitu myös ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset.

Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että pitkäaikaissairaiden omahoitoa ja terveystietoisuutta vahvistetaan, ja että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat saumattomasti myös poikkeusolosuhteissa. Erityishuomiota tulisi antaa yksin asuville ja liikuntarajoitteisille, jotka ovat vaarassa jäädä ilman apua ilmastomuutokseen liittyvien haasteiden lisääntyessä.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta on tärkeää kehittää jatkuvuutta turvaavia rakenteita, kuten sähköisiä reseptejä, etäseurantaa ja kotihoitoa, myös digitaalisina palveluina. Näin voidaan varmistaa hoidon jatkuvuus myös sään ääriolosuhteiden tai häiriötilojen aikana. Myös sote-alan ammattilaisten kouluttaminen ilmastoriskeistä ja niiden vaikutuksista pitkäaikaissairauksiin on tärkeää. Tässä esimerkiksi potilasjärjestöt voivat olla apuna ja tukena. Potilasjärjestöt tuntevat kohderyhmänsä sekä kohderyhmän arjen haasteet. Tätä ruohonjuuritason tärkeää kokemustietoa on tärkeä hyödyntää myös palvelujärjestelmää kehitettäessä ja varautumissuunnitelmia laadittaessa.  

 

Hengityselinsairaiden ilmastonmuutokseen liittyvien terveysvaikutusten ennaltaehkäisy ja hoito

Hengityssairauksia sairastavat, erityisesti astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavat, reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin ja lämpötilan vaihteluihin. Ennaltaehkäisyssä tärkeää on ajantasainen oireiden seuranta ja lääkehoidon optimointi erityisesti siitepölykausien ja hellejaksojen aikana. Myös ilmanlaadun seuranta ja reaaliaikaiset tiedot esimerkiksi siitepöly- tai pienhiukkaspitoisuuksista voivat auttaa sairastavia ja soteammattilaisia suunnittelemaan arkea niin, että altistuminen epäpuhtauksille vähenisi.

Tärkeintä hoitoa on sairauksien oikea-aikainen diagnosointi, hyvä omahoidon ohjaus ja säännölliset, oikea-aikaiset kontrollit. Hoitoa voidaan tehostaa myös esimerkiksi digitaalisilla ratkaisuilla, jotka mahdollistavat etäseurannan sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös tekoälypohjaisilla työkaluilla, joiden avulla osataan tunnistaa pahenemisvaiheet jo varhaisessa vaiheessa ja siten mahdollistetaan nopea reagointi pahenemisvaiheisiin. On myös tärkeää varmistaa kriittisten lääkkeiden saatavuus esimerkiksi sähkökatkosten tai sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien logististen häiriöiden aikana. Lääketeollisuus voi myös omalta osaltaan auttaa kehittämällä ympäristöystävällisempiä hengitettäviä lääkkeitä nykyisten ponneaineita sisältävien lääkkeiden tilalle.

Tulevaisuudessa olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota terveydenhuollon valmiuksiin tunnistaa ja käsitellä erilaisiin, myös uusiin ympäristötekijöihin, liittyviä pahenemisvaiheita. Samalla tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista poliittista sitoutumista ilmanlaadun parantamiseen ja ympäristöriskien vähentämiseen. Tämä hyödyttäisi erityisesti hengityselinsairaiden toimintakyvyn ylläpitämistä sekä parannettaisiin elämänlaatua. Näin myös mahdollisesti ennaltaehkäistäisiin hengityselinsairauksiin sairastumista.

 

Lähteet:

Allergia-, iho- ja astmaliitto. (2025). Ilmastonmuutos lisää siitepölyallergioita – astman riski kasvaa. Saatavilla: https://www.allergia.fi/uutiset/ilmastonmuutos-lisaa-siitepolyallergioita-astman-riski-kasvaa/

Bayram H, Rice MB, Abdalati W, Akpinar Elci M, Mirsaeidi M, Annesi-Maesano I, Pinkerton KE, Balmes JR. Impact of Global Climate Change on Pulmonary Health: Susceptible and Vulnerable Populations. Ann Am Thorac Soc. 2023 Aug;20(8):1088-1095. doi: 10.1513/AnnalsATS.202212-996CME. PMID: 37126851; PMCID: PMC12039863.

Curtis, Sarah et al. (2017) Impact of Extreme Weather Events and Climate Change for Health and Social Care Systems. Environmental health 16.S1 (2017): 128–32.

Koskela, Roponen (2025). Ilmasto muuttuu, lisääntyvätkö hengitystieoireet?. Lääkärilehti 11/2025 VSK 80.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2024). Ilmastonmuutos. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmastonmuutos

UNICEF (2021). The Climate Crisis is a Child Rights Crisis. Saatavilla: https://www.unicef.org/reports/climate-crisis-child-rights-crisis

Watts, N. et al. (2021). The 2021 report of the Lancet Countdown on health and climate change: code red for a healthy future. The Lancet, 398(10311), pp. 1619–1662.