Opintoihin kuuluvia opiskelupäiviä ei ole kovin montaa ja taas niistä on kaksi takana. Nämä päivät ovat vahvistaneet itselle sen, että tiedän jo paljon aiheesta, kiitos Terveyden edistämisen YAMK-opintojen sekä nykyisen työni. olen etuoikeutettu kun olen työni kautta päässyt kuulemaan useaan kertaan esimerkiksi toissapäivänä luennoinutta Hanna Haveria ja liittomme on käynnistelemässä hanketta, jossa myös Hanna on mukana. Siksi ehkä itseäni sykähdytti tiistain annista eniten Hanna Rintalan osuus, tunnepuhetta ja tunteiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen liittyvää materiaalia ei ole liikaa, päin vastoin, jotta ahdistavia tunteita osaa itsekin käsitellä, tarvitaan tällaisia työkaluja ja myös omalla kohdalla asioiden makustelua ja aiheen äärelle pysähtymistä.
Palvelumuotoiluun liittyvä luento oli ihan kiva. Tosin tajusin luennon aikana että teen tällaista palvelumuotoilua ja asioiden visuaalistamista koko ajan, ajatus ei siis ole uusi tai itselle mullistava. Toimintatapa on jo leivottu omaan työhön ja käytämme jatkuvasti erilaisia osallistavia menetelmiä ja yritämme muokata tietoa helpommin pureskeltavaan, visuaalisempaan muotoon. Toki omassa lähipiirissäni on myös palvelumuotoilija joka tekee palvelumuotoilua opetus- ja kulttuurialalla päivittäin eli tämäkin voi olla syys sille, että en kokenut varsinaista Wau-efektiä.
No, sitten ryhmätöiden esittely. Oma ryhmäni on ihan kiva mutta ei kovin aktiivinen tai innovatiivinen. Ryhmätyön tekeminen ei ole antanut sellaista "yhdessä saadaan enemmän aikaan"-oloa. Mutta toivottavasti se tästä lähtee lutviutumaan. Muilla ryhmillä oli hienoja esityksiä.
Nyt pitää vielä katsoa eilisen iltapäivän materiaalit, olin töiden vuoksi estynyt osallistumaan iltapäivän ohjelmaan.
Kommentit
Lähetä kommentti