Tehtävä 5

 

Terveydenhuollon ympäristökuormitus ja kiertotalouden mahdollisuudet

1. Missä kohtaa terveydenhuollossa syntyy eniten ympäristökuormitusta?

Terveydenhuolto on välttämätön osa yhteiskuntaa, mutta samalla se on yllättävän suuri ympäristökuormituksen lähde. Plater ry:n somepostauksessa oli juuri mainittu, että soten osuus Suomen hiilijalanjäljestä on 6,5%.  Omalla työpaikallani ei ole varsinaista ympäristöohjelmaa joten tutustuin oman hyvinvointialueeni, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, ilmasto-ohjelmaan. Samalla tutstuin kaikkeen siihen, mitä opintojen aikana ja luennoilla olemme käyneet läpi ja tämän perusteella pohdin, missä kohtaa terveydenhuollossa syntyy eniten päästöjä ja jätettä.

Kuormitusta syntyy lähes jokaisessa toiminnan vaiheessa. Monesti keskitytään loppupään päästöihin, jätehuoltoon ja kierrätykseen mutta yksi suurimmista päästölähteistä Suomessa on vaihtelevien sääolosuhteiden ja pitkän kylmän kauden aiheuttama lämmitys- ja energiatarve. Lämmitys, ilmanvaihto ja jäähdytys ovat välttämättömiä monista syistä mm. potilasturvallisuuden vuoksi, mutta kuluttaa paljon energiaa. Vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuus on usein heikkoa, mikä lisää päästöjä entisestään.

Myös lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden järkevä käyttö on herättänyt keskustelua monessa kohtaa opintojen aikana. Ne ovat merkittävä ympäristöhaaste ja tuottavat paljon jätettä. Lääkkeiden valmistus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja resursseja ja tämän lisäksi käyttämättömien lääkkeiden hävittäminen sekä muu lääkehävikki aiheuttaa ympäristölle kuormitusta sekä resurssihukkaa. Hoito- ja suojatarvikkeita kuluu paljon terveydenhuollossa. Niiden hygieenisyys on tärkeää mm. potilasturvallisuuden ja infektioiden torjunnan näkökulmasta. Kertakäyttötuotteet, kuten suojavarusteet, ovat välttämättömiä infektioiden torjunnassa, mutta niiden käyttö lisää valtavasti muovijätettä. Opinnot ovat herättäneet miettimään, miten potilasturvallisuus ja ympäristönäkökulma voitaisiin sovittaa yhteen niin, ettei kumpikaan heikkene?

Terveydenhuollon arjen käytännöt, kuten ruokahuolto ja logistiikka, ovat osa kokonaisuutta. Mielestäni on hienoa, että uudet ravitsemussuositukset painottavat terveysnäkökulman lisäksi myös ympäristönäkökulmaa. Terveydenhuollossa noudatetaan yleensä ravitsemussuosituksia sillä ruokapalveluissa valinnat eläinperäisten tuotteiden ja kasvisvaihtoehtojen välillä vaikuttavat suoraan hiilijalanjälkeen. Ruokahävikki on edelleen iso ongelma ja hävikin vähentämiseen kannattaa edelleen kiinnittää huomiota. Potilaiden ja henkilökunnan liikkuminen tuottaa omat päästönsä ja toisaalta nykytilanteessa palveluverkoston supistaminen voi lisätä liikkumisesta johtuvia päästöjä, tulevaisuudessa etävastaanotot voivat ehkä jatkossa olla pysyvä osa ekologisempaa terveydenhuoltoa.

2. Mitä kiertotalouden keinoja voisi soveltaa terveydenhuollossa?

Kiertotalouden periaatteet tarjoavat kiinnostavia ratkaisuja myös terveydenhuoltoon. Kiertotalous-luento herätti ajattelemaan kiertotaloutta laajemminkin myös terveydenhuollossa. Kiertotalousajattelun ydin on se, että resursseja käytetään mahdollisimman viisaasti ja uudelleen. Miten tämä voisi näkyä terveydenhuollossa? Esimerkiksi niin, että hankinnoissa voisi korostaa tuotteiden elinkaarta ja kestävyyttä, eikä aina ostaa uutta. Palvelullinen ajattelu kuten kuten laitteiden vuokraaminen omistamisen sijaan voisi olla yksi askel tähän suuntaan. Myös jätteiden parempi lajittelu ja uudelleenkäytettävien välineiden hyödyntäminen voisivat vähentää kuormitusta merkittävästi.

Ajattelen, että terveydenhuollon vihreä siirtymä ei ole vain tekninen tai taloudellinen kysymys, vaan ennen kaikkea kulttuurinen muutos. Muilla aloilla on ehkä jo pitempään ollut puheissa vihreän siirtymän ja kiertotalouden mahdollisuudet mutta terveydenhuollossa tätä puhetta ei olla totuttu käymään. Tarvitaan edelleen halua tarkastella totuttuja toimintatapoja kriittisesti ja etsiä uusia toimintamalleja. Kiertotalousajattelun periaatteet voivat toimia hyvänä suunnannäyttäjänä sillä pienetkin muutokset voivat olla merkittäviä, jos niitä viedään johdonmukaisesti eteenpäin koko organisaatiossa.

3. Miten sinä ammattilaisena voisit vaikuttaa ympäristövastuullisuuteen työssäsi?

Oma asiantuntijatyöni kolmannella sektorilla on pitkälti siistiä sisätyötä ja oma työpaikkani on tehnyt hyvän ja laajan vastuullisuusohjelman. Voin kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan ympäristövastuullisuuteen työssäni muilla tavoilla. Ensinnäkin voin tuoda esiin ympäristötekijöiden merkitystä allergioiden, ihosairauksien ja astman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, esimerkiksi miten sisäilman laatu, kemikaalikuormitus ja ilmansaasteet vaikuttaa sekä miten jokainen sairastava voi ottaa ympäristövastuullisuuden huomioon omassa toiminnassaan. Voin myös edistää kestävää toimintatapaa omassa työssäni, kuten suosimalla digitaalisia palveluja, vähentämällä turhaa matkustamista ja kiinnittämällä huomiota materiaalivalintoihin. Lisäksi voin osallistua liiton viestintään ja vaikuttamistyöhön, joka tukee terveellistä ja ympäristöystävällistä yhteiskuntaa. Ympäristövastuu on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja siksi se kuuluu myös terveysalan asiantuntijan työhön. Kuten eilen 9.10. kehittämistyön seminaarissa joku totesi, terveyden edistäminen on parasta ilmasto- ja ympäristövastuullista työtä.