Opintopäivät 8.-9.10.2025
Viimeisiä varsinaisia opiskelupäiviä viedään. Reija Ruuhelan
luento oli mielenkiintoinen ja oli kiva kuunnella meteorologitaustaisen
tutkijan näkemyksiä. Mieleen jäi erityisesti se, miten Suomenkin sisällä tulee
olemaan alueellista eriarvoisuutta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin
liittyen ja miten esimerkiksi Itä-Suomen mannermaisempi ilmasto vaikuttaa siihen,
että ilmastomuutoksen vaikutukset tulevat ehkä näkymään eri tavalla itäisessä
Suomessa ja kun ottaa huomioon vielä sen, että Itä-suomesa on jo
lähtökohtaisesti sairaampi väestö niin tämä lisää ilmastonmuutoksen
terveysvaikutuksia ko. alueella. Luento oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen
ja olisi ollut erinomainen jo keväällä pidettäväksi. Olen välillä kokenut, että
luennoilla on käyty läpi asioita, joita olen jo aiemmin opiskellut/lukenut
mutta tämä luento oli ehdottomasti sellainen, jossa sain uutta tietoa ja uusia
näkökulmia.
Iiran luennon jouduin katsomaan jälkikäteen enkä siis päässyt
osallistumaan työkiireiden vuoksi ihan livenä iltapäivän osioon. Katsoin luentotallenteen
vasta seminaaripäivän jälkeen. Jo alun toteamus ”ilmastonmuutos ei itsessään
ole vain terveysriski vaan se myös kiihdyttää jo olemassa olevia riskejä” oli
herättävä kommentti. Ja terveydenhoitajataustaisena totean, että on todella
hurjaa katsoa tällä hetkellä vallitsevaa yhteiskunnallista ilmapiiriä ja
todeta, että miksi ei edelleenkään ymmärretä miten järkevää, resurssien
kannalta ensiarvoisen tärkeää ja myös inhimillisesti ajatellen fiksua olisi
panostaa terveyden edistämiseen ja ilmastotoimiin. kuten Iira totesi,
ilmastotoimet ovat kansanterveystoimia. Aamen.
Olen myös samaa mieltä Iiran kanssa siitä, että nyt pitäisi
todellakin alkaa ymmärtää verkostojen merkitys ja kansainvälinen yhteistyö.
Myös monialaisuutta tarvitaan ja toivoisin, että näin kolmannen sektorin edustajana
myös terveydenhuollon edustajat ymmärtäisivät hyödyntää meidän
kansanterveysjärjestöjen materiaalia ja tekemään yhteistyötä kolmannen sektorin
kanssa.
9.10.2025
Seminaaripäivä oli mielenkiintoinen, vaikka toisin pelkäsin.
Olen ehkä vähän kärkkäästikin arvostellut ainakin omassa mielessäni sitä, miten
paljon aikaa näin pieni työ saa opinnoista ja edelleenkin olen sitä mieltä,
että opinnoissa, joissa nähdään kuitenkin melko harvoin, voitaisiin keskittyä läsnäolotapaamisissa
enemmän muuhun. Nyt näin projektien lopussa oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla
muiden tekemistä töistä ja onneksi päivän aikataulu piti. Näin jälkikäteen
kuitenkin ajattelen, että kaikkein mielenkiintoisinta oli kuulla muiden pohdintaa
siitä, mitä itse kukin oli oppinut prosessin aikana ja tässä olisikin yksi kehittämisidea
opinnoille. Jatkossa olisi kiva, jos kehittämistehtävän esittämisen yhteydessä
esiteltäisiin itse tuotos, ei välttämättä taustaa tai teoriaa. Ja sitten
pääpaino olisi omassa pohdinnassa siltä näkökulmalta mitä on oppinut. Rehellisyyden
nimissä en itse osannut toimia näin mutta ne kanssaopiskelijat, jotka olivat
tajunneet lisätä esitykseen tämän aspektin, pitivät kyllä mielenkiintoisimmat
esitykset.
Yhteenveto
Näin hetki ennen opintopäiväkirjan palautusta ja opintojen loppumista on hyvä katsoa taaksepäin. Vaikka jossain vaiheessa opintoja pelkäsin, että tuleeko opintojen aikana uutta tietoa, uusia näkökulmia, nyt voi todeta että olen oppinut uutta. Olen nähnyt toivoa siitä, että myös muut oman ammattikunnan edustajat ovat kiinnostuneita ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen. Että toivoa on. Ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Koulutuksen myötä saatu todistus antaa varmasti myös lisää rohkeutta nostaa ympäristö- ja ilmastonmuutosaiheita esille, olenhan kohta ihan virallisesti Ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten erityisosaaja.
Kommentit
Lähetä kommentti