Siirry pääsisältöön

Kuinka tässä näin kävi?

 Lupasin itselleni (ja perheelleni) keväällä 2023 että nyt voisi työn ohella opiskelun jättää hetkeksi tauolle. Takana oli intensiiviset opinnot ammatilliseksi opettajaksi ja kun todistus AmO:n papreista oli kädessä, olo oli sekä onnellinen mutta myös loppuun kulutettu.

Haaveilin työpaikallani Jyväskylän yliopiston Planetaarisen terveyden avoimen yliopiston opinnoista mutta voimat tuntuivat olevan poissa, olinhan aloittanut myös päivätyön ohella sivutyön Allergia-, iho- ja astmasäätiön asiamiehenä.

Viime vuoden lopulla kehityskeskustelussa tuskailin esihenkilölleni asiaa ja hän kuitenkin kannusti opiskelemaan. Olin jo päättänyt ilmoittautua Planetaarisen terveyden kurssille kun näin ilmoituksen että tarjolla olisi Ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten erityisosaaja-koulutus. Maksutta. Wau!

Ja tässä nyt ollaan. Ensimmäinen opiskelupäivä takana. Kotiryhmään tutustuttu ja uuden edessä.

Olen itse tutustunut aiheeseen paljon ja ensimmäisen päivän anti oli itselle tuttua juttua. Parasta antia oli kuulla miten monilta eri toimialueilta on tullut ihmisiä opiskelemaan aihetta. Ja miten innostuneita kaikki ovat. Tästä tulee vielä oikein hyvä!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viimeisiä viedään

  Opintopäivät 8.-9.10.2025   Viimeisiä varsinaisia opiskelupäiviä viedään. Reija Ruuhelan luento oli mielenkiintoinen ja oli kiva kuunnella meteorologitaustaisen tutkijan näkemyksiä. Mieleen jäi erityisesti se, miten Suomenkin sisällä tulee olemaan alueellista eriarvoisuutta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin liittyen ja miten esimerkiksi Itä-Suomen mannermaisempi ilmasto vaikuttaa siihen, että ilmastomuutoksen vaikutukset tulevat ehkä näkymään eri tavalla itäisessä Suomessa ja kun ottaa huomioon vielä sen, että Itä-suomesa on jo lähtökohtaisesti sairaampi väestö niin tämä lisää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ko. alueella. Luento oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja olisi ollut erinomainen jo keväällä pidettäväksi. Olen välillä kokenut, että luennoilla on käyty läpi asioita, joita olen jo aiemmin opiskellut/lukenut mutta tämä luento oli ehdottomasti sellainen, jossa sain uutta tietoa ja uusia näkökulmia.   Iiran luennon jouduin katsomaan jälkikäteen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Syksy on alkanut ja ensimmäinen lähiopiskelupäivä (17.9.) takana

 Eilen jatkui opiskelun lähipäivät, toki opiskelu kehittämistehtävän osalta on jatkunut koko kesän ja lähes valmis versio pitikin palauttaa viime sunnuntaina. Pohdiskelua eilisen jälkeen; - mielenkiintoiset aiheet. Aamupäivän aihe, kiertotalous, oli mielenkiintoinen. Toki kiertotalous on ollut tuttu ja käytetty termi jo pitkään sillä puolisoni on perustanut kiertotalouteen perustuvan start up-yrityksen kolme vuotta sitten eli aiheen tiimoilta on käyty useampia keskusteluja. Mutta miten tuoda kiertotaloutta terveydenhuoltoon, se onkin kinkkisempi kysymys. Alalla, joka on niin jäykkä ja monen lain säätelemä, pitäisi oppia ajattelemaan enemmän boksin ulkopuolelta ja uudistua nykyistä notkeammin. - iltapäivän Taava Leppäsen luennosta jäi eniten mieleen eettinen pohdinta. Ja miten vaikeaa se on. Oman työn kannalta tiedän, miten vaikeaa on miettiä hoitosuosituksia ja sitten yksilöä. Ja sitten resursseja. Ja ympäristöä. Se, mikä tuntuu oikealta ei aina ole järkevää ja toisinpäin. Ja toisa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tehtävä 5

  Terveydenhuollon ympäristökuormitus ja kiertotalouden mahdollisuudet 1. Missä kohtaa terveydenhuollossa syntyy eniten ympäristökuormitusta? Terveydenhuolto on välttämätön osa yhteiskuntaa, mutta samalla se on yllättävän suuri ympäristökuormituksen lähde. Plater ry:n somepostauksessa oli juuri mainittu, että soten osuus Suomen hiilijalanjäljestä on 6,5%.   Omalla työpaikallani ei ole varsinaista ympäristöohjelmaa joten tutustuin oman hyvinvointialueeni, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, ilmasto-ohjelmaan. Samalla tutstuin kaikkeen siihen, mitä opintojen aikana ja luennoilla olemme käyneet läpi ja tämän perusteella pohdin, missä kohtaa terveydenhuollossa syntyy eniten päästöjä ja jätettä. Kuormitusta syntyy lähes jokaisessa toiminnan vaiheessa. Monesti keskitytään loppupään päästöihin, jätehuoltoon ja kierrätykseen mutta yksi suurimmista päästölähteistä Suomessa on vaihtelevien sääolosuhteiden ja pitkän kylmän kauden aiheuttama lämmitys- ja energiatarve. Lämmitys, il...
Lähetä kommentti
Lue lisää